sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Perus settiä

Keskiviikkona oli Lotan hallilla meille uusi kouluttaja vetämässä treenit, hertta toimi hyvin niinkuin aina. Omat valssit oli hieman öö..käsi nousi liika ylös.. sitten  hiottiin mun liikettä putkelta hypylle ohjauksessa.  Oli taas tosi hyvä fiilis! On se kiva kun koira osan ajasta toimii bueno.

Sunnuntain peko treenissä, eli tämän illan treenissä hertta aloitti toimintansa etsimällä tyhjiä, kun se haluaa tehdä yksin eikä oikein ole hallinnassa... no etsi tyhjät ja yllättävän hyvin kääntyi kun ohjasin suuntaa juuri piiloon mennen maalin perään. Ekalla kävi maalin sylissä (kyykyssä oleva maali)... tosi hyvä ilmaisu noin muuten.. seuraava ihan helppo(seisova maali), aikamoinen ryteikkö, ei koskenut maaliin. Perus sievä ja hyvä ilmaisu. Kolmatta ei meinannut löytää millään(makaava maali),  sitten löytyi kun mentiin yhtämatkaa ja antoi ohjata. Viimeinen oli rakennuksen sisällä, ja se oli paras. Hyvä selkeä tarkennus maalille ja selkeä ilmaisu.  Vauhtia koko treenin jaettavaksi muillekin asti.... Odotetaan kokemuksen tuomaa varmuutta tarkennuksiin... mutta on se vaan niin ♡
aihe treeneissä varmasti seuraavan vuoden yhteistyö ja ohjautuvuus.

Odien kanssa keskiviikon agi treeneissä oli teemana lähihallinta ja sitten tehtiin keppejä ohjureilla. On se huikea ja itsekkin saa tehdä töitä. Siinä vaiheessa kun väsymys alkoi painaa alkoi keskittyminen mennä... mutta saatiin työvoitto ja tehtiin lopussa onnistuneita juttuja ennen kuin lopetettiin,  tavoite on lopettaa aina onnistumiseen ja tehdä vähän kestävyyttä keskittymisen kanssa.

Paavon peko treenit meni hyvin! Se on magee. Jotain pieniä katkoksia oli, prosenteilla ei juhlita, mutta sen vire oli loistava, ja luovutukset loistavia kokoajan. Se on paljon parempi kuin hertta 😊 vaikka herttakaan ei todellakaan ole huono.

Ollaan muistutettu mieleen pysähtymisiä, no eipä oo taas mitään ruusuista hommaa... toistoja toistoja...

T . Sari

perjantai 21. marraskuuta 2014

Onnistumisia

Koko viikon olen ollut kotona, katsonut sarjoja, koska se on mukavaa.

Keskiviikkona treenattiin lotalla, ja ohhoh! Aikamoinen treeni. Hertta oli super ja ohjaaja osasi olla kans melko hyvä. Asenne muutos todella näkyy ja tuntuu. Se on mahdollisesti muuttunut tuon bc odien kanssa treenatessa, kun joudun tekemään itseni kanssa töitä.

Olen miettinyt miksi ihmiset valitsee bordercollien harrastus kaveriksi? Itse olen valinnut sen tulevaksi roduksi siksi, että voin haastaa itseni oppimaan joka päivä jotain uutta. Oppia itsestäni sekä paimenista. 

En siksi, että haluaisin huipulle, tai siksi että rotu on muotia, en siksi että ne ovat nopeita agility radalla. Vaan siksi, että rotu tuntuu omaltani. Paniikki jota mä olen tuntenut pennun tulosta on häipynyt... ja tilalle tullut varmuus. 

On tuo snaapieli niin mahtava, kun se tulee kaikkiin ohjauksiin millon vaan ja miten vaan!

Torstaina treenattiin ulkona boksia ja tsiisus kuka sen on sille opettanut, olipas hieno!! 

Välissä hieman tokoa joka sekin meni hyvin. Nää on näitä kausia kun joku on vaihtanut mun koiran.

Eilen oli kurkku kamalan kipeä, joten lepäsin, ja se meni ohi!!

Tänään pääsen treenaamaan maailman parhaiden treeni kavereiden kanssa eli toberoi tiimiläisten kanssa ! Kuva viime viikon treeneistä.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Maanantai

Tänään on nautittu koko porukan kesken vain olemisesta. Tehty hyvää ruokaa ja tietty ulkoiltu. Meillä on sellainen melko perinteinen lenkki missä koirat pääsevät rallattelemaan vapaana lenkin alusta loppuun.

Tänään päästiin melkein 1 km kun hertta otti hatkat... eikä meinannut tulla takaisin... taisi olla super ihania varusmiehiä piilossa, mutta mamma liian kaukana...kuka tietää... päästiin lenkki melkein loppuun kun rouva irtoaa metsään ja alkaa aivan karmiva kiljuminen.. pelkäsin että se on repinyt itsensä piikkilankaan! No ei syy löytyi kun saatiin koira kiinni... takiaisen piikit sitä pisteli, ja taisi siellä olla joku elukka jolle hertta antoi vauhtia...

On se niin dramaattista tuon hertan kanssa.

Ihana laiska päivä pienellä ulkoilu ilottelulla.

Hertta on lenkillä melko virtaisa... se juoksee koko lenkin n. 1 tunti niin kovaa kun kintuista irtoaa. Ollaan tehty ylämäkeen juoksusta sellainen kiva leikki, että ne jää mäen alle ja sitten kirmaavat ylös täysiä. Mutta hertta juoksee mäen kyllä ylös asti kun sanoo, että pitää mennä mäki loppuun. + ne metsässä tehdyt lenkit. Lopussa sitten kävellään viimeinen mäki yhdessä melko hitaasti...

Hyvää maanantaita !

-sari-

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Hyvä päivä.

Muutama päivä on ollut tosi hyvä. Treeni kulkee, niin oma kuin koirien. Hertta on ollut ihan super! Mahtavaa asennetta,  love it!

Tämän illan pelastuskoira treenit oli loistavat ja samalla oudot... etsintään lähtö oli jotenkin ärsyttävä.. haukkui taas pitkästä aikaa kurkku suorana. Kun hiljeni karkasi etsintään   (joka on toisaalta hyvä) mutta vastaan tuli ulkoilijoita joita hertta luuli etsittäviksi, eikä kuunnellut ollenkaan luoksetulo käskyä. Niin se ulkoilija sitten potkaisi herttaa... no ei siinä mitään. Sain nollattua lopulta tilanteen, ja sitten homma alkoi sujumaan. Tarkat ja hyvät ilmaisut. Teemana oli liikkuvat maalit. Ei välittänyt hankalasta maastosta eikä liikkuvista maaleista, ainut oikea ongelma on se, että hertta rähmii maalihenkilöitä... no sitä aletaan kitkemään pois. Prosentit onnistumisista 100% :) joten hommaa olisi vaikeuttettava, nyt kun ketju on kunnossa ! Mahtava hertta.

Keskiviikkona oli asennetta enemmän kuin millään treeni kerralla agilityssä! Ihana mimmi. Itsekkään en ollut kovin huono!

Paavon pelastuskoira treeni oli pitkään aikaan paras ! Sivulle tulot aivan täydelliset, onnistumiset 100% ei hämääntynyt tänään puhuvista maaleista, jotka viime kerralla oli aivan super pelottavia. Paavo oli liekeissä, se on tarkka ja tunnollinen työskentelijä. Ilo katsoa kun Taneli ja Paavo tekee yhdessä. Taneli on ollut useamman viikon leirillä, joten Paavo on lomaillut, ja loma on näköjään saanut sivulle luovutuksen loksahtamaan kohdalleen!! Sitä on kyllä työstetty aika helvetisti. On melko tylsää ja hidasta tehdä hyvä pohja ilmaisuun, mutta se on maksanut vaivan.

Ehkä ollaan osattu jotain. Hyvä päivä.

T. Sari

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Missä vaiheessa vain pitää luovuttaa?

Kun turnaus väsymys iskee niin uskon loppumista on tosi vaikea estää.

Kun on tehnyt jonkun asian eteen ihan helvetisti töitä, kuluttanut rahaa, aikaa ja voimia enemmän kuin riittävästi, ja menestystä ei vain tule... on tosi vaikea asennoitua, että kyllä se meidän Aika tulee... no entäs jos ei tule?

17 näyttelyä, 14 erinomaista, 12 luokka sijoitusta,  9 sa:ta ja 3 erittäin hyvää ja 2 kertaa paras uros 4. Pentuna 2 näyttelyä 2 x rodun paras ja yhden kerran bis 2 ja toisen kerran ryp 2. Kerran epävirallisesti rop juniori.

Paavo on maailman paras, ja meidän mielestä kaunein, mutta kun on päättänyt tehdä koirasta Valion, ja se onkin ihan saatanan vaikea projekti. En mä sitä helpoksi ole ajatellut koskaan, mutta joskus vaan ei enää jaksa tehdä lisää töitä sen eteen. Onneksi mulla on ystäviä jotka hoitaa näyttelyissä pyörittämisen jos en itse jaksa.

Mutta on vahva tunne, että messarin jälkeen ei todella pitkään aikaan käydä missään näyttelyssä. Odotetaan nyt sitten sitä päivää, että se on valmis.... jos on koskaan.

Missä vaiheessa myöntää itselleen se, että se meille maailman kaunein, ei vaan ehkä olekaan suuren yleisön mielestä kovin hieno.

Paljon on töitä myös Vireen kanssa.. koko hommasta pitäisi tehdä niin paljon hauskempaa. Mutta siinä vasta pulma, että miten.

Ehkä tää tästä.

Mukavaa tulevaa viikkoa.