26. Helmikuuta tulin siihen tulokseen, että vasten hyppäävänä pelastuskoirana hertta ei ole se juttu. ( mentiin perse edellä puuhun ja sen yli. Myös mielessä on se, että jos hertta menee rikki, en kestäisi sitä.) varovaisesti kokeiltiin rullaa, ja sehän näköjään sopiikin. Vuosi sitten se ei sopinut. Nyt jotain on tapahtunut ja se on hertalle tooosi hyvä.
Nyt pessimistit saa ajatella ihan mitä vaan luovuttamisesta tai onnistumisesta, ja epäonnistumisesta. Ei paljon kiinnosta. Ilmaisun vaihto on ollut meidän peko uran paras ratkaisu. Koiralle on tullut itsevarmuutta ja tasaisuutta työskentelyyn. Ja ollaan nautittu tästä tasaisesta uuden oppimisesta ja hinkkauksesta aivan uudella tavalla.
Mutta tässä on myös koukku. Hertalla on vuosi aikaa näyttää kyntensä. Make it or brake it. Jos homma ei onnistu, hertta lopettaa tavoitteellisen pekoilun. Tää on myös mulle haaste. Vuodessa mun pitäisi treenata toi koira ainakin peruskoe valmiiksi. Mutta koska en vie koiraa kokeeseen ennen kuin se on valmis myös molempiin loppukokeisiin, niin saa nähdä onko minusta siihen.
Ja oon entistä enemmän rakastunut hullu-herttaan tai täti-tomeraan, dr. Dreen,. Tretta, harppu herppu.. you name it.
Ollaan edetty maltilla. Tehty rullan pohja vahvaksi, useissa paikoissa, koiralle vaikeissa tilanteissa, monessa eri vireystilassa. Vanhat tavat ovat pidemmän ilmaisu matkan tullessa tietty tiukassa, mutta onnistumisiakin ollaan saatu paljon, juuri nyt näyttää just niin hyvältä, kun pitäisikin.
Ollaan nyt vaiheessa jossa harjoitellaan ketjun ensimmäistä kahta osaa. Targettia ja sen kosketuksen jälkeen nopeaa nostoa ja palautusta. Tai siis niitä kahta osaa yhdessä. Vielä menee aikaa paljon, ennen kun yhdistetään näyttöä, että homma olisi edes alustavasti kasassa. Mutta ♡ onhan toi tretta aikas huikea pakkaus.
Tänään palkkasin sen purkki palkalla yhden todella hyvän jälkeen, pikku tauko, ja wola!! Alkoi luistamaan.
Yksi askel taakse, kaksi eteen.
Paavo keskittyy täysillä tulemaan hyväksi pelastuskoiraksi tanelin kanssa. Edistys on ollut tasaista ja hyvää.
Aksa hertan kanssa on juuri nyt enemmän kerran viikossa hauska harrastus. Teen juoksu a:n kaikessa rauhassa valmiiksi, ja sit aletaan katselemaan kisoja. Mikäs kiire tässä on
Kasvatetaan myös agissa vauhtia, niin ohjaajaan, kuin koiraan, ja kyllähän ne tulokset alkaa näkymään.
Sain myös iloisia uutisia yhdistysrintamalta, ja nyt alkaakin sitten mun uusi elämäni järjestö / yhdistysmaailmassa. Jännittävää!
Tällaista aika perus tylsää meille. Treenataan koirien kanssa tällä hetkellä 3-5 kertaa viikossa + kunnon kohotus lenkit tietty erikseen.
Tässä linkki hertan pääsiäisen target + nosto treeniin. On se vaan ♡
Hertta target + rulla 6.4.15: https://youtu.be/jVvHVpHRXSs
Ps. Kuvassa olevaa rullaa on lyhennetty ja säädetty kääpiölle sopivaksi. Vielä on hieman säätöä jäljellä.
Kuvia meidän keväästä. Märkinä ja likaisina ne on maailman söpöimpiä ja ihanimpia ♡
Toivon teille kaikille yhtä paljon treeni iloa, kun itse olen saanut lähiaikoina!
Pakko todeta, että elämä on aika hyvää ja ihanaa. Ja kuitenkin myös yksinäistä. Siitä seuraavassa kirjoituksessa lisää.
-Sari-
